Markku Arantila

Markku Arantila

 

s. Espoo 1960

Asuu ja työskentelee Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä

 

OPINNOT

Taideteollinen Korkeakoulu, taiteilijan pedagogiset opinnot 1997 – 2000

Vapaa Taidekoulu 1978-1982

 

YKSITYISNÄYTTELYT

Seikkailu  Porvoon Taidehalli  2018

Galleria Orton  Helsinki  2016

Saskia-galleria  Tampere  2016 (yhdessä Pekka Hepoluhdan kanssa)

Jättiläiset  Mältinrannan studio  Tampere  2016

Jättiläiset TM-galleria Helsinki 2016

Sirkus Galleria Liisa Eqvist Noormarkku 2015

Näyttämö Huuto-galleria Jätkäsaari 2015

Aurinkopää Galleria Katariina Helsinki 2014

Alaskalan kuuma kesä TM-galleria Helsinki 2012

Kaksoisliemen maastossa Taisto Orivesi 2009

Tukalassa asemassa Galleria Sculptor Helsinki 2008

AMA-galleria Turku 2007

Willa MAC Tampere 2005

Todellisuuksia Ars Nova-museo (yhdessä Pekka Hepoluhdan kanssa) Turku 2005

Sokea tyttö on kadonnut TM-galleria Helsinki 2004

Mooni, mooni ja 7 seisauslaituria Galleria Pictor Vihti 2004 (yhdessä Eija Isojärven kanssa)

Lämpö Galleria Sculptor Helsinki 2002

Todellisuuksia Vantaan Taidemuseo (yhdessä Pekka Hepoluhdan kanssa)

Vantaa 2001

TM-galleria Helsinki 1996

Maailmanakseli ja jänis Suomen Paperitaidegalleria Kuusankoski 1996

TM-galleria Helsinki 1992

Vanha Kappalaisentalo Porvoo 1991

TM-galleria Helsinki 1990

Galleria Katariina Helsinki 1983

 

YHTEISNÄYTTELYT

Nordisk Akvarell Amos Andersonin taidemuseo Helsinki, Mikkelin taidemuseo, Pohjanmaan taidemuseo, Vaasa 2001-2002

Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyt 1990, 1993, 1994, 2000, 2001

Suur-Helsingin aluenäyttelyt 1986, 1995

Mäntän Kuvataideviikot 1993

Nuortennäyttelyt 1980, 1982

 

RYHMÄNÄYTTELYT

Mäntän kuvataideviikot  2017

Ruoveden taiteilijasymposium Viljamakasiini Ruovesi 2014, 2015, 2016

Oriveden taidehuone Orivesi 2015

Art Helsinki Helsingin messukeskus 2014

Ruoveden maisema TM-galleria Helsinki 2014

Pirkanmaan triennaali Saskiat-galleria Tampere 2012

Mazzano! Tampereen taidemuseo 2012

MArs longa, Markku brevis Poriginal galleria Pori 2011

Voisitko nähdä näin? Vapaa Taidekoulu 75 vuotta

Amos Andersonin taidemuseo Helsinki 2011

Bumerangi Muotoilijoiden ja kuvataiteilijoiden yhteisteoksia

Kiertonäyttely Pirkanmaan alueella 2008

Galleria Scarabeus Praha 2009

Splätsh Akvarellin ulottuvuuksia Amos Andersonin taidemuseo Helsinki 2008

Muista maisemista Etelä-Karjalan taidemuseo, Vantaan Taidemuseo,

Nelimarkkamuseo 2008

Lento 07 Valomo-Galleria Kokemäki 2007

International exhibition of watercolours Acuarelistas Vascos Bilbao 2006

Tampereen Taitelijaseuran kesänäyttelyt Taidekeskus Mältinranta Tampere 2004, 2005

Auvisen vintti Orivesi 2004

Metsän reunalla Galleria Johan S. Helsinki 2003

Kamos-ryhmä Galeria Maria Villalba i Badia Barcelona 2001, 2003

Maiseman paloja Stoa-galleria Helsinki 2000

Arkki Myyrmäkitalo Vantaa 1998

Puutarha Stoa-galleria Helsinki 1997

Mazzanon aika Taidehalli Helsinki 1996

Ars Libera Kuopio 1996

Savonlinnan Taidemuseo 1995

Taidekeskus Mältinranta Tampere 1995

Yhdeksän suomalaista Suleimania Kurdistan Irak 1994

Monotypiaa Galleria G Helsinki 1993

Helsingin Taiteilijaseuran 25-vuotistapahtuma Helsinki 1992

Galleria Figo Joensuu 1991

Hagelstamin galleria Helsinki 1989

Kluuvin galleria Helsinki 1987

Hyvinkään Taidemuseo 1987

Porvoon Taidehalli 1986

Vapaa Taidekoulu tänään Porin Taidemuseo 1982

 

JULKISET TEOKSET

Jaakon pavunvarsi  Yliskylän päiväkoti  Helsinki  2018

Kulkijat Eduskunnan lisärakennus 2007

 

KOKOELMAT

Valtio

Wihurin säätiö

Saastamoisen säätiö

Helsingin kaupunki

Vantaan kaupunki

Tampereen kaupunki

Oriveden kaupunki

Valkeakosken kaupunki

Suomen taideyhdistys

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

HOAS

HUS

 

JÄSENYYDET

Taidemaalariliitto, Helsingin Taiteilijaseura, Tampereen Taiteilijaseura, Viipurin Taiteilijaseura

 

PALKINNOT

Eduskunnan lisärakennuksen taidekilpailun I vaihe 2004, II vaihe 2005

 

JULKAISUISSA EDUSTETTUNA

Akvarellis kiehuu Maahenki 2008

Taidetta pikkuparlamentissa Eduskunta 2008

Kuvia ja vastakuvia Kustannus oy Taide 2005

Pinx, Tarinankertojia Suomalaista maalaustaidetta Weilin+Göös 2003

Kosketuspintoja Kustannus oy Taide 2003

 

Posted in CV
Uudet seikkailut

Uudet seikkailut

Muutaman viikon päästä avautuu seuraava näyttelyni, jonka pidän Tampereella galleria Saskiassa yhdessä Pekka Hepoluhdan kanssa. Tervetuloa avajaisiin syyskuun 2. päivä klo 18. Osuuteni näyttelyssä koostuu akvarelleista, ja esille tulee ainakin outoja kukkia ja täydellisyyden taloja.

Uudet nettisivut avattu

Uudet nettisivut avattu

Kerron näillä sivuilla meneillään olevasta työskentelystäni, tulevista näyttelyistä ja mistä milloinkin mieleen tulevasta.  Vastailen myös mielellään kysymyksiin ja kommentteihin.

Mielikuvituksen maalari

Mielikuvituksen maalari

Olen romanttinen mielikuvituksen maalari. Minulta lupaa kysymättä maalaukseni ovat päättäneet maalautua sillä tavalla. Ajattelen teokseni näyttämöllisinä, näyttämö on vanhanajan seurojentalolla, huojuvat kulissit ovat pahvia ja aseteltu miten sattuu, näytelmä sujuu takellellen ja juonikin on sekava. Ei ole aina selvää kuka kuuluu näytelmään ja kuka seisoskelee näyttämöllä muuten vain. Yleensä tosielämässäkin asiat tapahtuvat juuri niin.

Maalaus on valmis silloin, kun se on vastannut kysymykseen, jota en tullut kysyneeksi tai se on vienyt jonnekin, minne en osannut haluta.

 

 

JÄTTILÄISET, TM­galleria, Helsinki, 2016

JÄTTILÄISET, TM­galleria, Helsinki, 2016

Minkälaisia olivat tämän näyttelyn jättiläiset?

Esimerkiksi sellaisia kuin Kristoforos, uskollinen taakankantaja. Oikeastaan legendan Kristoforos, jättiläinen, joka otti tehtäväkseen kantaa vahvoilla hartioillaan matkalaisia virran yli, oli alunperin ketä tahansa väkevää vallanpitäjää palveleva opportunisti. Kristoforos kuitenkin sattui päätymään hyvän palvelukseen.

Kenties jollekin käsikirjoitusta kääntäneelle munkille sattuneen erehdyksen vuoksi kanaanilaisesta Kristoforoksesta tuli vuosisadoiksi koiranpäinen (canis). Panin hieman paremmaksi ja tein Kristoforoksestani pikemminkin suden. Tarinan mukaan Kristoforos sai kerran kannettavakseen Jeesuslapsen, joka puolestaan kantoi kaikki maailman synnit. Minun mielestäni muita syntejä ei oikeastaan olekaan kuin tyhmyys. Niinpä pistin Kristoforoksen taakaksi tunnetun tyhmyrin, kanan. Mikä sietämätön synnin houkutuksen herkkupala Kristoforoksen pään päällä!

Minun jättiläiseni ovat toiveiden ja pelkojen jättiläisiä. Jättiläinen voi olla suojeleva taakankantaja Kristoforos tai se voi Kronoksen tavoin syödä ihmisen suihinsa, eikä ole varmuutta kumpi se on, tai onko se kumpikin yhtä aikaa. Jättiläinen voi olla minäkuva tai minän valekuva. Se voi olla jotain millaiseksi haluan tulla, tai olla sitä mitä karttelen. Jättiläinen edustaa toiveiden ambivalenssia, joita voivat edustaa hyveet ja paheet ja samanaikainen pyrkimys kumpiakin kohti. Ambivalentin jättiläisen vastavoimaksi olen maalannut lintuja ja pieniä sini­puna­keltaisia täydellisyyden taloja, jotka lintujen tavoin viihtyvät puiden täydellisyyden taloissa, joita on jättiläispuiden oksilla.

NÄYTTÄMÖ, Galleria Huuto Jätkä 1, Helsinki, 2015

NÄYTTÄMÖ, Galleria Huuto Jätkä 1, Helsinki, 2015

Mitä hyviä asioita on maalattavaksi? Tässä näyttelyssä oli kukkia, jättiläisiä, paratiisilintuja, outoja kaloja, vaaleanpunaisia pilviä ja muuta söpöä, eikä ikävää ollenkaan, paitsi Danny Kalifornia, joka on paha setä.

Oikeastaan maalaan mielikuvituskavereita. Maalausteni mielikuvituskaverit ovat neuvonantajia ja johtohahmoja tai sitten toivottomia sähläreitä. Minun maalauksissani ­ – näin ajattelen ­ – ollaan vanhanajan seurojentalon näyttämöllä, huojuvat kulissit ovat pahvia ja aseteltu miten sattuu, näytelmä sujuu takellellen ja juonikin on sekava. Ei ole aina selvää kuka kuuluu näytelmään ja kuka seisoskelee näyttämöllä muuten vain. Yleensä tosielämässäkin asiat tapahtuvat juuri niin.

Päätin kerrankin maalata myös sen näyttämön. Ja kun tulin maalanneeksi, en osannutkaan pistää sinne näyttelijöitä. Yritin moneen kertaan ja aina oli yhtä hiljaista. Kukaan ei halunnut olla keksitty hahmo näytelmässä, vaan olla totta ja mennä seisoskelemaan niihin maalauksiin, joissa on kaloja ja kukkasia, koska tietysti se on oikeampaa.

AURINKOPÄÄ, Galleria Katariina, Helsinki, 2014

AURINKOPÄÄ, Galleria Katariina, Helsinki, 2014

Tässä näyttelyssä Aurinkopää sai vastaansa Kuupään, joka on sama hahmo, mutta silti, jostain syystä, Aurinkopäälle outo ja tuntematon. Oikeastaan Aurinkopäitä on kaksi, kylmä ja lämmin. Oikeastaan Kuupäitäkin on kaksi, vihreä ja kirjava. Aurinkopäät on pantu epävakaan tulivuoren vartijoiksi. Tehtävä on turha, ei tulivuorta voi vartioida. Aurinkopäät ovat sokeita, ehkä aurinkonsa sokaisemia, ehkä aurinkoonsa kätkeytyviä, ehkä kokonaan päättömiä. Kuupäiden virka on olla talonvahtina. Kuupäät vartioivat nälkäisten, mutta nälkäänsä näkemättömien ruokarauhaa. Nälkäisten nälkä on loputonta. Nälkäisten ainoa ominaisuus on nälkä.

ALASKALAN KUUMA KESÄ, TM­galleria, Helsinki, 2012

ALASKALAN KUUMA KESÄ, TM­galleria, Helsinki, 2012

Kaksitoista akvarellia tärkeästä tehtävästä, etsimisestä, kannibaaleista, taivaan tuijottelusta, eräästä kesähuvilasta, merikarhusta, muistista, totuudesta, aavistelusta, intiaaneista, valaanpyynnistä, kuumasta kesästä, karilleajosta ja ihanan Alaskalan maantieteestä, väestöstä ja arkkitehtuurista.