Jöörgens

Jöörgens, 130 x 80cm, akvarelli ja pigment liner paperille,öljy levylle, 2018

Tämä on Jöörgens.

Jöörgens on Madildan kaveri tai kaksosveli tai joku semmoinen. Sen nimi keksittiin tosi kylmänä ja ihan älyttömän pimeänä talviyönä. Se oli kamalaa. Ei tiedetä kuka nimen keksi. Sitä ennen Jöörgensillä ei ollut lainkaan nimeä. Ei se ollut Jöörgens, eikä se ollut mikään muukaan. Koko Jöörgensiä ei ollut edes olemassa, ei kenenkään ajatuksissa. Kukaan ei voinut kuvitella, että joskus olisi olemassa joku Jöörgens. Luultiin, ettei sellaista voi tapahtua, että olisi Jöörgens. Silloin Jöörgens oli näkymätön. Jöörgensin henki vain lentää kaarteli korkeuksissa Iso-Kabajatshgulan ikijäisten erämaiden yllä.

Jöörgens ei osaa mitään. Ei siis yhtään mitään. Kukaan ei ole opettanut sitä. Ei se osaa puhua tai sanoa mitä se haluaa. Jöörgens vain mulisee jotain jöö-jöötä, mistä kukaan ei saa mitään selvää.

Katsokaa nyt Jöörgensiä. Jöörgens on täysin hirveä tyyppi, jos sitä tarkemmin katsoo. Se luulee omistavansa kaiken. Missä Jöörgens on, siellä vallitsee ikuinen pimeys. Jöörgens elää pimeydessä. Siellä pimeydessä on ihan sekavaa, eikä siellä näe mitään.

Jöörgens on herkkä ja allerginen kaikelle, paitsi baneille. Jöörgens on ainoa maailmassa, joka sietää ja rakastaa baneja.

Jöörgens saa yliherkkyyskohtauksen jos vaikka radiosta kuuluu jotain puhetta tai muuta ääntä. Silloin Jöörgens aivastaa sata kertaa. Tai jos on ihan tavallista, sillekin Jöörgens on allerginen. Silloin Jöörgens alkaa haista tosi pahalle ja se muuttuu inhottavan ruman väriseksi ja alkaa puhua ilkeästi. Kun Jöörgens on ruman värinen ja haisee pahalle, kaikki tietävät, että sitä pitää varoa.

Jöörgensin pitää syödä baneja joka päivä, muuten se kaatuu maahan ja kuolee. Mutta ei se haittaa. Kun Jöörgens syö baneja se ei haise niin pahalle.

This entry was posted in . Bookmark the permalink.